Naprapatia

Naprapatia

Naprapaatti (AMK) on tuki- ja liikuntaelinsairauksien hoitoon, tutkimiseen ja ennaltaehkäisyyn erikoistunut terveydenhuollon ammattihenkilö. Naprapaatin työ perustuu koululääketieteelliseen terveys- ja sairauskäsitykseen sekä sen pohjalta kehittyneeseen diagnostiikkaan ja tautiluokituksiin.
Fysioterapiasta poiketen naprapaatilla ei ole koulutusta neurologisten potilaiden hoitoon.

Mitä naprapaatti tekee?

Hoitotapahtuma alkaa haastattelulla, jossa käydään läpi muun muassa potilaan oireiden alku, luonne ja kesto, oireiden aiheuttama haitta, potilaan muu sairaushistoria sekä mahdolliset lääkitykset. Tämän jälkeen naprapaatti tekee kliinisen alkututkimuksen havainnoinnin, palpaation eli tunnustelun sekä erilaisten testien avulla. Tutkimuksen perusteella tehdään potilaan kanssa hoitosuunnitelma, jonka perusteella hoitoa lähdetään toteuttamaan.

Naprapaatin käyttämiä hoitomenetelmiä ovat
• pehmytkudoskäsittelyt
• nivelmobilisaatiot
• harjoitusterapia
• ergonominen neuvonta

Manipulaatio eli ”naksauttelu” ei ole naprapaatin päätyöväline, vaan sitä käytetään lähinnä silloin, kun aktiivinen liike tai mobilisaatio eivät tuota haluttua vaikutusta.

Milloin naprapaatille?

Naprapaatille voit tulla erilaisten tuki- ja liikuntaelinvaivojen takia. Tällaisia vaivoja ovat esimerkiksi
alaselkäkipu ja iskiasoire
• lapojen välin kipu
• niska-hartiakivut
• heijasteoireet käteen
• päänsärky
olkapääkipu
• tenniskyynärpää
• polvikivut
• urheiluvammat
• leikkausten jälkeinen kuntoutus

Naprapaatin koulutus

Suomessa naprapaatteja koulutetaan Kotkassa Kymenlaakson ammattikorkeakoulussa, jossa naprapatian koulutusohjelma sisältää 240 opintopistettä ja kestää neljä vuotta. Naprapaatti kuuluu nimikesuojattuihin terveydenhuollon ammattihenkilöihin (§559/94), jonka ammattioikeudet voit aina tarkistaa Valviran (Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontarekisteri) tietokannasta.

FysioEksentriassa naprapaattina toimii Heidi Pentikäinen.